Historiankirjoihin väriä isolla pensselillä
Kirjaprojektia
aloitellessani minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mistä
tulisin kirjoittamaan. Sen sentään tiesin, että kirjasta
tulisi Suomeen sijoittuva historiallinen seikkailu. En halunnut
valmiiksi dokumentoidun historian kahlitsevan liikaa mielikuvitusta,
joten minun oli matkattava kauas menneisyyteen
löytääkseni sopivan aikakauden
kehystämään tarinaa.
Ankkuroin itseni nopeasti 1100-luvulle, sillä vaikka silloisesta
Suomesta ei juuri mitään varmaa tiedetäkään,
maailmalla tapahtui vaikka mitä mielenkiintoista. Aikakauden
sopiva rajaus mahdollisti sen, että pystyin sutimaan isolla
pensselillä Suomen historian
värittämättömiä nurkkia ja samalla sotkemaan
mukaan suuren maailman todellisia henkilöitä, paikkoja ja
tapahtumia. Ja mistäpä olisi paras aloittaa suomalainen
historiallinen seikkailu, ellei Suomen ensimmäisistä
historiallisista henkilöistä (jotka eivät
välttämättä kovin historiallisia ole)?
|
|
Kun olin löytänyt sopivan aikakauden ja aihepiirin, haalin kasan
yleistä historiaa, kirkkohistoriaa, muinaisuskomuksia, linnavuoria ja
esinelöytöjä käsitteleviä lähdeteoksia ja ryhdyin tekemään
taustatutkimusta. Vanhimmat käyttämäni lähdeteokset ovat 40-luvulta ja
uusimmat viimeisintä tutkimustietoa. Metodini muotoutui nopeasti:
kohtelin uusia ja vanhoja lähdeteoksia tasa-arvoisesti ja poimin niistä
mukaan kaiken omaan visiooni soveltuvan. Paikoin uudempi tutkimus sai
väistyä pelkästään sen takia, että pidin enemmän aikaisempien
tutkijoiden tuloksista.
Historiallisia
dekkareita kirjoittava Tapani Bagge kehottaa puhumaan totta pienissä
asioissa, jotta voi valehdella suurissa. Jätän lukijan vastuulle
selvittää, kuinka hyvin olen tätä ohjetta noudattanut.
Maaliskuussa 2012
Jussa Lehtinen
|