27.-30.10.
järjestetyt Kirjamessut Helsingissä keräsivät
tänä vuonna ennätysyleisön. Myös e-kirjat
olivat esillä ja yli puolet kävijöistä uskoi
e-kirjojen nousevan tulevaisuudessa paperikirjojen rinnalle.
Kirjalabyrintissä uskomme e-kirjojen nousevan ennen
pitkää paperikirjojen ohi, mutta spekulaatioiden sijaan
tärkeämpää ovat tietysti lukijoiden todelliset
valinnat.
Yhdysvallat vs SuomiSuomessa
muutos on ollut verkkaista eikä Yhdysvaltojen tapaista hurjaa
kasvua e-kirjoissa ole vielä nähty. Siellä asetelma
paperikirjojen ja e-kirjojen välillä on jo lähes
kääntynyt päinvastaiseksi, ja paperikirjakauppoja on
sammunut jakelumuodon muutoksen vuoksi. Yhdysvalloissa vaunuja
vetää Amazon lukulaitteineen ja halpoine kirjoineen, mutta
isot kustantamot tulevat hyvää vauhtia perässä.
Lehdetkin ovat siirtyneet laajalti ja onnistuneesti digitaaliseen
muotoon, mikä tukee osaltaan e-kirjoja.
Huomionarvoista on myös muu
kirjallisuutta tukeva toiminta verkossa. Mielenkiintoisia palveluja
ovat esimerkiksi
Bookcountry
ja
Bookish,
jotka ovat nimenomaan suurimpien kustantamojen projekteja. Niiden
pyrkimyksenä on saattaa lukijat, kirjat ja kirjailijat yhteen.
Vaikka internet on ollut kanssamme jo kauan, sen mahdollisuuksia ei ole
vielä kunnolla hyödynnetty. Harrastusvoimin voi saada aikaan
paljonkin, mutta mainittujen palvelujen kaltainen toiminta vaatii
kaupallisia ja ammattimaisia taustavoimia.
Suomessa
volyymit ovat toki aivan toista luokkaa kuin Yhdysvalloissa, mutta
rahan sijaan ehkä olennaisempaa on kuitenkin aloitteellisuus ja
halu kehittyä ja hakea uusia toimintatapoja.
Olemmeko me suomalaiset liian
konservatiivisia ja liian pessimistisiä?
Kenties jopa yhteistyökyvyttömiä? Paperikirjapuolella
kenttää hallitsevat monopolit ja kartellit. Se on karu
totuus, mitä tavallinen lukija ei tiedä eikä ehkä
haluakaan tietää. Julkaisua tavoittelevien kirjoittajien se
olisi kuitenkin hyvä tiedostaa. Se auttaisi myös
näkemään, miten ennennäkemätön ja arvokas
mahdollisuus e-kirjoissa ja internetissä piilee.
Ylihinnoittelua?Sieltä
täältä voi lukea valitusta suomenkielisten e-kirjojen
hinnoista. Yhdysvaltojen hintatasoon verrattuna ne ovatkin melko kovia,
mutta kuten jo todettua, Yhdysvalloissa volyymit ovat aivan toista
luokkaa. Lukija ei myöskään näe sitä,
mitä kustantamo tietää.
Ison
paperipuolella toimineen ja edelleen pääasiallisesti toimivan
kustantamon horisontti on aivan erilainen kuin esimerkiksi
Kirjalabyrintin, joka julkaisee kirjallisuutta vain digitaalisessa
muodossa.
Isot
eivät varmasti aio ottaa tappiota e-kirjoihin
siirtyessään, päinvastoin ne koettavat kasvattaa
katettaan. Samalla – niin voi ainakin toivoa – myös kirjailijan
palkkio-osuus kasvaa. Paperikustantajilla ei myöskään
ole mitään hätää: paperikirjat myyvät
yhä hyvin, selkäranka on kunnossa. E-kirjoihin siirtyminen on
niille jopa uhka piratismin takia. Isoilla on myös
kytköksiä kirjapainoihin, välitysportaaseen ja
kirjakauppoihin ja sitä kautta paljonkin
menetettävää.
Kirjalabyrintin
tilanne taas on kirjaimellisesti "kaikki tai ei mitään".
Meillä on vain digitaalinen julkaisumuoto. Silti
meidänkään ei ole järkevää
polkuhinnoitella, itse asiassa päinvastoin on huolehdittava,
että kirjalla on korrekti hinta. Muuten julkaisutoiminta
osoittautuisi pitkälläkin tähtäimellä
täysin kannattamattomaksi.
Kirjoja ei
ehkä julkaista rahan vuoksi, mutta niitä julkaistaan rahan ehdoilla.
Sen yli ei pääse idealistikaan – ellei ole miljonääri.
E-kirjat
eivät ole sekundaa. Vaikka painatus jää pois, suurin osa
kirjan eteen tehtävästä työstä on yhä
olemassa. Ja mikä tärkeintä: sisältö on sama
kuin paperikirjassa, kenties jopa laajempi. On suorastaan outoa,
että kirjojen ystävät välittävät niin
paljon konkreettisesta esineestä. Painotyökään ei
välttämättä ole erityisen laadukasta, ja kirjan
keräilyarvo on yleensä mitätön. Pokkareita voi jopa
pitää silkkana roskaamisena, sillä niitä ei ole
edes tehty kestämään. Halvoille pokkareille on myös
selityksensä: loppuvarastoa myydään alella tai
pokkarilla haetaan lisämyyntiä backlist-kirjoille ja
myyntimenestyksille. Jos uutuuskirjoja on pokkarina, hinta on harvoin
alhainen.
E-kirjan
hintaa nostaa osaltaan myös korkea verokanta. E-kirjat katsotaan
sähköisiksi palveluiksi, joten niiden arvonlisävero on
23 %. Paperikirjoissa se on 9 %. Hmm, lehdet pelottelevat
kaatumisillaan, kun niiden nollavero lakkautetaan...
Jälleenmyyjät
laittavat kirjan hintaan luonnollisesti oman lisänsä, ja se
vaihtelee. Vertaamalla Kirjalabyrintin kirjojen hintoja eri
latauskaupoissa erot voi todeta, sillä nettohintamme eri
jälleenmyyjille on sama. E-kirjoissa välitysporras voidaan
kiertää tai ainakin se on toinen kuin paperipuolella;
Kirjavälitys näyttää pelanneen itsensä ulos
poissulkevalla hinnoittelulla.
Digitaalisella
puolella kirjan kakkua on siis jakamassa harvempi kuin paperipuolella:
kirjailija, kustantaja, jälleenmyyjä ja verottaja.
Pitäisikö säästö siirtää suoraan
kuluttajalle? E-kirjan 60 % halvempi hinta saattaa kuulostaa
hyvältä, mutta vaikuttaisiko se lopultakaan
ostokäyttäytymiseen? Ostettaisiinko kirjoja yhtään
enemmän?
60 % siis suhteessa kovakantiseen
uutuuskirjaan, ei backlist- tai varastojäännepokkareihin.
Alle viiden euron loppuhinta on Suomessa
järjetön,
jos ei aivan mahdoton, eikä alle kymmenen euronkaan
uutuuskirjoissa tulla pääsemään, elleivät
ihmiset todella ala ostamaan e-kirjoja tai vero laske. Omakustantajat
voivat antaa kirjansa vaikka ilmaiseksi, mutta kustantamo ei voi niin
tehdä.
Lukijan valintaNimikekohtaiset
myyntimäärät ovat olleet jatkuvasti laskussa, ja
vaikka e-kirjojen hinta olisi alhainen,
nimikekohtainen myynti ei välttämättä kasvaisi.
Päinvastoin ilmestyisi entistä enemmän kirjoja, joille
ei yksinkertaisesti riittäisi ostajia. Tuskin halpa hinta ihmisten
todellista lukuintoa kasvattaa, vuorokaudessakin on vain rajallinen
määrä tunteja. Myös lukijat, jotka ovat tottuneet
lainaamaan kirjansa kirjastosta, lienevät taipuvaisia lainaamaan
e-kirjatkin ostamisen sijaan.
Ilmestyykö
Suomessa liikaa kirjoja?
Kirjallisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta
vastaus on "ei", mutta taloudellisesta näkökulmasta se on
"ehkä". Taloudellinen tasapainoilu on kustantamojen kenties
kaikista suurin haaste. Julkaisumuodosta riippumatta valmis kirja ja
sen markkinoiminen ei ole mikään pikkuprojekti, vaan syö
paljon resursseja.
Kuluttajan
näkökulmasta erilaiset vaihtoehdot kirjan jakelumuodossa ovat
hyvä asia. Tulevaisuudessa paperikirjojen painaminen voi kuitenkin
muuttua kustantamoille kannattamattomaksi; monien nimikkeiden osalta se
on jo sitä. Aivan kuten paikallislehdet, myös pienilevikkiset
kirjat eivät ainoastaan hyödy digitaalisesta jakelumuodosta,
vaan se saattaa olla niiden elinehto.
Kuluttaja
tekee e-kirjassa hyvin konkreettisen ja kirja-alan kannalta erittäin
merkityksellisen valinnan.
Sekä taloudellisesti että kulttuurisesti se on kannanotto
moninaisuuden puolesta monopoleja vastaan. Lukijoiden tavoittaminen ei
kuitenkaan ole helppoa pienelle kustantamolle tai esikoiskirjailijalle.
Media ja suuret kustantamot elävät suoranaisessa
symbioosissa, johon ei muita tunnu tarvittavan. Vain parin
pienemmän – tai pikemminkin keskisuuren – aseman saavuttaneen
kustantamon julkaisemia paperikirjoja noteerataan valtakunnallisessa
mediassa. E-kirjoille kynnys on vielä korkeampi.
Kirjojen
tulevaisuus riippuu lukijoista, mitä he haluavat lukea ja missä
muodossa.
Lukijan valinta on tuomio puolesta tai vastaan: hän
päättää viime kädessä, mitä Suomessa
julkaistaan.