// Ajankohtaista // Veriveljet: muistilapusta eepokseksi

Anne Tammelin Se oli kamala päivä. Francis Ford Coppolan ohjaamassa Bram Stokerin Draculassa päähenkilö teloitetaan miekalla, koska hän on vampyyri. Miksi vampyyrit aina häviävät? Tästä ajatuksesta aloin noin seitsemäntoista vuotta sitten kirjoittaa tarinaa, jossa vampyyrit nousivat todellisiksi päähenkilöiksi ja ihmiset siirrettiin sivuun.

Tarina alkaa rönsytäTarina sai nimekseen Yön kuiskaus ja se kertoi kolmesta vampyyriveljestä. Yön kuiskaus sijoittui nykyaikaan ja se kirjoitettiin lyijykynällä, kuten sen seuraavatkin versiot. Muistona tästä kannan edelleen keskisormessa kovettumaa. Näistä versioista ei ole jäljellä enää muuta kuin muistot, sekä mainittu kovettuma, mutta ne loivat pohjan massiiviseksi kasvavalle tarinalle ja sen henkilöille.
Yön kuiskausta seurasi kokonainen kirjo tekstejä, joiden työnimet olivat niinkin kekseliäitä kuin Menneisyys, Tulevaisuus, Johnny ja Uusi tulevaisuus. Tästä muistilappusten, vihkosten ja A-nelosten sekamelskasta alkoi muodostua vampyyrihistoria, joka ei mahtuisi yksien kansien väliin. Vuosien saatossa osat hävisivät tai muuttuivat jopa lukukelvottomiksi, kun lyijykynä vaihtui kirjoituskoneeseen ja kirjoituskone sitten tietokoneeseen. Tuho tuo mukanaan myös hyvää; on ollut pakko ajatella asioita uudella tavalla ja samalla tarina on syventynyt ja teksti parantunut.

Kirja syntyy muutosten kauttaKirjoittamisurakka on ollut ennen kaikkea yksinäistä puurtamista, sillä ennen käsikirjoituksen tarjoamista kustantajille 2010 Veriveljiä tai mitään osaa Veren valtakunnista ei annettu kenellekään luettavaksi. En toimisi enää samoin, sillä kehittyminen kirjoittajana olisi ollut ehkä nopeampaa, jos toiset olisivat tekstiä silmäilleet. Toisaalta olen aina halunnut kulkea omia polkujani ja omassa tahdissani. En halunnut luovuttaa tarinaa toisille, ennen kuin se oli selkeä paketti.
Veriveljet on Veren valtakuntien osista ainoa, joka on kirjoitettu valmiiksi. Muista on olemassa vain otteita ja hajanaisia lauseita. Siksi juuri sitä tarjottiin kustantajille, vaikka se onkin pala kaiken keskeltä. Syyskuussa 2010 Kirjalabyrintti iski hampaansa sen reunaan.
Voisi luulla, että muutoksien tekeminen tarinaan olisi ollut vaikeaa kaikkien näiden vuosien jälkeen, mutta päinvastoin. Veriveljet on ollut alati muuttuva, keinuva alus verimeressä, ja hitaasti mutta varmasti sitä on ohjattu kohti satamaa. Veljien rooleja on syvennetty, historiaa on tuotu lähemmäksi ja valtarakenteita selvennetty. Myös uusia henkilöitä on muokkauksen yhteydessä syntynyt. Blogiani seuraaville järjestettiin kilpailu, jossa yhdelle näistä henkilöistä etsittiin nimeä. Hyvien ehdotusten joukosta voittajaksi selviytyi Narciso Aguilar.

Minun vampyyriniVampyyrikirjallisuuden ja -elokuvien voittokulku on ollut minulle sekä siunaus että risti: osa rakastaa niitä ja osa on jo valmiiksi kyllästynyt. Useimmilla on vahva mielikuva siitä, mitä vampyyrit ovat (aivottomia petoja tai sielukkaita viettelijöitä) tai minkälaista vampyyrikirjallisuus on (hyvää tai täysin luokatonta sontaa). Minun vampyyrimaailmani on kova ja väkivaltainen, voimalla ja asemalla on merkitystä, ja lisäksi tarvitaan lähes perisuomalaista sisukkuutta. Siihen suomalaisuus sitten jääkin, sillä Veriveljissä ei esiinny suomalaisia vampyyreita, edes maahan ei eksytä. Tämä on ollut selkeä valinta alusta asti.
Veriveljet kertoo kolmesta veljestä, jotka puraistaan ihmisten maailmasta vampyyrien maailmaan, missä on omat lakinsa, hallintorakenteensa ja johtajansa. Hierarkiat, historia ja esimerkiksi sotataktiikat ovat vaatineet tietysti oman pohjatyönsä, mutta olen lähestynyt aihetta myös petoeläimen näkökulmasta. Miten kissa leikkii peltohiirellä tai miten muurahaiset puolustavat valtakuntaansa? Kuulostaa hullulta, mutta siinä missä aiemmin vampyyreita on pidetty paholaisen luomina tai jopa luontoon täysin kuulumattomina, olen itse ottanut toisenlaisen katsantokannan: vampyyrit on luotu tähän maailmaan kuten muutkin olennot.
Vampyyrit ovat petoja ravintoketjun huipulla ja heidän käyttäytymisensä on usein vaistonvaraista. Tarinassa se on myös hierarkkista, kuten esimerkiksi leijonalaumassa. Laumaa johtaa voimakkain tai kyvykkäin. Nuoret ja nälkäiset kuitenkin haastavat johtajaa, mikä luo jatkuvaa dynamiikkaa. Vampyyrin pahin vihollinen on toinen vampyyri. Kun kuvitellaan, että se jatkuu vuosisatoja, niin luonnollisesti päädytään kokonaiseen vampyyriyhteiskuntaan.

Veljien kanssa pääset kulkemaan enemmän tai vähemmän turvallisesti kohti keskustaa, ja kun viimein raapaiset sitä, ymmärrät, että suonet johtavat pidemmälle. Näin kävi myös kirjoittajalle, ja siksi juuri Veriveljet on vampyyrisaagan avaava osa.

Anne Tammelinin muhkea vampyyriromaani Veriveljet ilmestyy lokakuussa! 

Tiedot viimeisimmistä ja tulevista uutuuksista. Mitä on tapahtunut, mitä on tapahtumassa? Missä kirjailijat kuuluvat ja näkyvät? Satunnaisina herkkupaloina tarjoilemme myös kolumneja, kirjeitä ja muuta pikkunaposteltavaa.

Kirjaesittelyt lukunäytteiden kera. Puhuttelevia sisältöjä oivaltavassa muodossa. Kirjalabyrintin syväkirjoissa tarina saa uusia ulottuvuuksia. Kirjat saatavilla sekä jälleenmyyjiltä että suoraan meiltä.

Tutustu kirjailijoihimme. Pikkufaktojen lisäksi kirjailijaluotain paljastaa kirjoittamisen taustoja. Täältä löydät myös linkit blogeihin ja kotisivuille. Herättikö kirja kysymyksiä, haluatko lähettää kiitoksen tai kannustuksen sanan kirjailijalle?

Etsimme jatkuvasti uusia käsikirjoituksia kustannusohjelmaamme. Oli lajisi sitten perinteinen romaani tai hyperromaani, voimme tarjota töillesi julkaisukanavan. Kokeile rajojamme; me ilahdumme ideoista, jotka voivat tehdä kirjallisuuden kenttää monimuotoisemmaksi.

Kirjalabyrintti on digitaaliseen kaunokirjallisuuteen erikoistunut kustantamo. Haluamme tuoda lukijoille teoksia, joissa muodon ja sisällön yhteistoiminta nousee uudelle tasolle. Toteutamme tehtäväämme kirjailijan yhteistyökumppanina ja palvelijana.

Tilaa Kirjalabyrintin RSS-syöte tai uutiskirje tai seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä.